Kulta ja jalometallit ovat olleet arvostettu vaihdannan väline, sijoituskohde ja tietenkin koriste jo tuhansien vuosien ajan. Sen vuoksi myös niiden puhtauden määrittämiseen on käytetty erilaisia yksiköitä jo kauan ennen siirtymistä standardoituun järjestelmään.
Tunnetuin näistä on karaatti (eng. karat tai carat), jota jalometallien pitoisuuden yhteydessä käytetään eri tavalla kuin timanttien kohdalla. Yksi karaatti on 1/24, joten esimerkiksi 18 karaattia tarkoittaa 18/24. Prosenttilaskurilla selviää että tämä on 75%, eli korun painosta 75 prosenttia on kultaa.
Näin ollen 24 karaattia tarkoittaa puhdasta kultaa. Käytännössä absoluuttisen puhdasta metallia ei juuri esiinny ja 24 karaatin kullan pitoisuus on Suomen lainsäädännössä vähintään 99,9%. Karaatti oli jaettavissa vielä tarkempiin murto-osiin. Englannissa nämä olivat grain (1/4 karaattia) ja quart (1/4 grain). Näin kullan puhtaus pystyttiin ilmoittamaan hyvinkin tarkasti.
Koruissa karaatti on edelleen yleisessä käytössä Suomessakin. Sijoitustuotteissa kultaharkoissa ja kultakolikoissa sen on kuitenkin pitkälti korvannut tuhannesosina ilmoitettu puhtaus eli pitoisuus. Tästä järjestelmästä käytetään termiä millesimal fineness.
Millesimal-puhtaus 999.9 tarkoittaa näin ollen 99,99% pitoisuutta. Englanniksi tämä luku lausuttaisiin four nines fine. 24 karaatin kulta on millesimal-järjestelmässä 999, eli three nines fine. Samat yksiköt toimivat myös muiden jalometallien eli hopean, platinan ja palladiumin kohdalla.
Kullasta tai muusta jalometallista valmistetun esineen paino ilmoitetaan usein grammojen sijaan unsseina. Yksi troy ounce (oz.) on 31.1 grammaa. Kultakolikoista kenties kuuluisin, Etelä-Afrikan Krugerrandi painaa 1,09 troy-unssia (33,93 grammaa). Pitoisuus puolestaan on 22 karaattia eli 91,6%. Näin ollen Krugerrand sisältää tasan yhden unssin puhdasta kultaa.