Kulta ja muut jalometallit ovat maailman vanhimpia sijoituskohteita, ja tunnettuja ennen kaikkea turvallisina arvon säilyttäjinä. Erilaisten finanssikriisien ja talousvaikeuksien riepotellessa maailman markkinoita nimenomaan kulta on ollut valtion velkakirjoihin verrattava vakaa sijoitus.
Kryptorahat, kuten esimerkiksi Bitcoin ja Ethereum, puolestaan edustavat uudempia ja riskialttiimpia sijoituskohteita, joista saatava tuotto on parhaimmillaan kultaa moninkertaisesi korkeampi. Molemmat sijoituskohteet ovat keskenään varsin erilaisia, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Niillä on hyviä ja huonoja puolia, jotka päätyvät täydentämään toisiaan.
Kulta tarjoaa turvaa korkeaa inflaatiota vastaan
Kulta ja muut jalometallit ovat nostaneet arvoaan viimeisen 20 vuoden kuluessa siinä missä osake- ja asuntomarkkinatkin, mutta kasvu on ollut varsin hillittyä, noin 360 % luokkaa. Kun katsotaan ajassa taaksepäin, 1970-luvulla arvonnousua tapahtui huimat 2 000 % ennen suurta romahdusta. Sittemmin arvo on jälleen noussut ja pieniä notkahduksia on ollut.
Alun perin kultaa ja hopea alettiin käyttää maksuvälineenä yli 5 000 vuotta sitten, mutta tänä päivänä sijoituskullan markkinarako on pieni globaaleihin osake- ja korkomarkkinoihin verrattuna. Koska kulta ei tuota osinkoja tai korkotuottoa, sen sijoituskysyntä on toistaiseksi jäänyt osakkeiden ja kohteiden varjoon.
Hinnan muutoksiin vaikuttaa se, ettei kulta kulu käytössä eivätkä maanpäälliset kultavarannot kasva. Tarjonta on niukkuuden vuoksi melko joustamatonta ja hinta vaihtelee kysynnän mukaan. Asiantuntijat ennustavat, että kultaa on helposti louhittavaksi vielä vuoteen 2040 asti, mutta sen jälkeen hanat ehtyvät ja kullan kaivamisesta tulee haastavampaa. Pienempi tarjonta painaa hintoja mitä todennäköisemmin reilusti ylöspäin ja tekee kultaan sijoittamisesta kiinnostavampaa.
eGold lupaa lisätä kullan kysyntää
Kullan arvo voi kuitenkin muuttua radikaalisti, kun siihen aletaan sijoittaa virtuaalisesti. E-kulta ei vaadi kassakaappia tai muutakaan säilytystilaa, sillä sijoittaminen siirtyy netin erilaisille kauppa-alustoille ja sijoitussovelluksiin. Muutos voi tuoda mukanaan satojatuhansia uusia sijoittajia ja nostaa kysyntää merkittävästi.
Vaikka kullan ostamisesta tulisi nopeampaa ja yksinkertaisempaa, se ei silti ole nopeaa tuottoa tuottava sijoituskohde. Kullan riskitaso on alhainen ja tuotto-odotus kasvaa pitkällä aikavälillä. Kullan tavoite on edelleen toimia ostovoiman säilyttäjänä – ei nopeita tuottoja antavana yrityksenä. Se toimii ennen kaikkea yksityishenkilöiden ja keskuspankkien vakuutena fiat-järjestelmän romahdusta vastaan.
Kryptoraha ponnisti kartalle finanssikriisin raunioista
Kryptovaluutat edustavat sekä päinvastaista että samansuuntaista sijoitusmallia. Kryptovaluutan riskitaso on korkea ja siitä saatavat tuotot voivat olla moninkertaisia ja tapahtua lyhyessä ajassa. Vaakakuppi notkahtaa toiseenkin suuntaan, ja arvo voi laskea ilman ennakkovaroitusta niin, että sijoitus menetetään kokonaan.
Kultaan verrattuna Bitcoinin historia on lyhyt. Virtuaalivaluutta syntyi vuosien 2007–2008 vaiheessa maailmaa järisyttäneen finanssikriisin pohjalta. Fiat-rahalle haluttiin tietoisesti luoda puhtaaseen kysyntään ja tarjontaan perustuva vaihtoehto, joka ei keskuspankkien toiminnasta välittäisi. Bitcoin rakennettiin hajautetuilla algoritmeilla juuri tällaiseksi järjestelmäksi – pankit voivat kaatua ja tilit jäätyä, mutta Bitcoin ja muut kryptolompakot pysyvät toiminnassa. Kryptovaroja säilytetään hardware- tai online lompakossa, ja ne tarvitsevat Internet-yhteydet ohjelmaan kirjatutumiseen.
Kryptorahan niukkuus ja samalla arvo on ihmisen luoma – ei planeettamme luonnonvarojen asettama este. Vaikka algoritmi tuntuu ehdottomalta, voidaan uusia ketjuja aina laskea ja uudenlaisia alt-coineja rakentaa. Näin tapahtuikin 2010-luvun alussa, ja Bitcoinin suosion kannustamana uusia kryptovaluuttoja alkoi ilmestyä markkinoille.
Alkuaikoina kryptovaluutoille ei juuri ollut todellisia käyttökohteita. Nyt ne kelpaavat jo käytännöllisenä maksuvälineenä yhä useammissa online palveluissa. Esimerkkinä suosiotaan kasvattavat krypto-kasinot.
Hyppy virtuaalisesta maksuvälineestä kokonaisiin ekosysteemeihin
Vuonna 2015 syntynyt Ethereum-ekosysteemi on erinomainen esimerkki toisen sukupolven kryptovaluutoista. Ethereum on oman lohkoketjun omaava alusta, jonka päälle rakennetaan erilaisia hajautettuja sovelluksia (Dapp) ja älysopimuksia. Sen sijaan Bitcoin on digitaalista valuuttaa, jonka oikeellisuus ja omistajuus vahvistetaan lohkoketjun avulla.
Nykyään puhutaan jo kolmannen sukupolven kryptovaluutoista, jotka ovat ratkaisseet Ethereumin skaalautuvuusongelmat eivätkä enää tarvitse fyysisillä laitteilla tapahtuvaa louhintaa.
Sijoituskohteiden hajauttaminen on hyödyllistä
Viisaan sijoittajan portfoliossa on tilaa sekä kullalle että kryptorahalle. Sijoituksien hajauttamisella haetaan parempaa tuottoa ja pienennetään riskiä, ja varaudutaan fiat-systeemin romahduksen varalle.
Jos fiat-valuuttojen arvo laskee nopeasti, kaikki fiat-rahassa mitattavat hyödykkeet nostavat arvoaan. Hyperinflaation iskiessä kuluttajat vaihtavat rahansa ensisijaisesti ruokaan, polttoaineeseen ja muihin hyödyllisiin käyttötavaroihin. Tällaisessa katastrofiskenaariossa kullan ja kryptorahan arvon odotetaan ei vain pysyvän ennallaan, vaan myös nousevan merkittävästi.
Harakkoina, hippuina tai muussa muodossa oleva Kulta on offline-assetti ja perinteinen inflaatiosuoja, jota ei voida hakkeroida. Vaikka internet kaatuisi, kultarahat ovat aina turvassa taskussasi. Kryptovaluutat tarvitsevat nettiyhteyttä, mutta toisaalta niiden ostaminen ja myynti tapahtuu huomattavasti kultaa nopeammin. Tositilanteessa Bitcoinin tilanne on kuitenkin epävarmempi, koska virtuaalivaluuttoja ei ole testattu suurten talouskriisien keskellä.
Ilman suurta pörssiromahdusta eri sijoituskohteiden parhaat ja huonoimmat tulokset tapahtuvat eri aikoihin. Onnistumiset tasoittavat epäonnistumisia toisaalla, ja siksi erilaisia sijoituskohteita on hyvä olla useampia – oli kyseessä sitten kulta, hopea, kryptoraha, osake- ja korkomarkkinat tai asunnot.